Tarkkasilmäinen lukija on ehkä huomannut, että ommellut metrit lisääntyivät viime viikolla. Nyt on koossa jo 213 m 81 cm. Syynä tähän on uusi keltainen villamekko.
Kuten lähes aina, tästäkään mekosta ei tullut ihan sitä, mitä alun perin piti. Siinä vaiheessa, kun mekko oli kursittu kokoon, se alkoi uhkaavasti näyttää 1400-luvun pystykauluksisen huppelanden varhaisasteelta.
Siinä sen nyt on, uusi vaateihanuus.
Alinan kanssa mallailtiin kaulusta ja juonittiin, miten sen saisi pysymään pystyssä. Minun kauluksessani on kovikkeena kaksi kerrosta pellavaa kahden villakankaan välissä kovikkeena. Jos kauluksesta haluaisi vielä jämäkämmän, olisi voinut testata pellavakovikkeen tärkkäämistä.
Yksinomaan kauluksessa on käsinommelta 5 m 75 cm, kaikki kovikepistot mukaan lukien. Nimesimme kauluksen paha äitipuoli -kaulukseksi, Disneyn äitipuolia muistellen. Ei siitä nyt ihan niin mahtavaa kalusta tullut kuin Lumikin pahalla äitipuolella tai Ruususen Pahattarella, mutta ihan kelvollinen kumminkin.
Kas näin kääntyy kaulus, ja kaulus kääntyy näin.
Vielä kummallisempaa on luvassa. Viime viikolla nimittäin tutustuin Tudor Tailorin saloihin. Olen jo pitemmän aikaa hellinyt salaista haavetta vähän myöhemmän periodin vaatteesta tanssitarkoituksiin. Esityksissä ja tanssiaisissa tanssittavat tanssit kun ovat ajallisesti aika kaukana 1300-luvulta. En kuitenkaan halua mitään liian koreaa renessanssipukua, sillä en tuntisi sellaisessa varmaan oloani kovinkaan kotoisaksi.
Lauantaina olimme sitten Alinan kanssa ostamassa seuralle pellavaa Sydäntalvenjuhlan seinävaatteisiin. Sieltä löytyi myös kalanruotokuvioinen jämäkkä pellavasekoite, joka oikein huusi Tudor leikkuupöydällä. Samalla ostin pellavaa myös uuteen aluspaitaan.
Kissa-avulta ei voi välttyä!
Eihän minun köyhän pitänyt mitään kangasta ostaa, hups! Menin sitten vielä sähläämään Visa Electronin kanssa, ja maksu lähti tililtäni tuplana, hups! Mutta tuplalaskutuksen saa kuulemma takaisin toimittamalla liikkeeseen tiliotteen ja muut tositteet. Nyt pitää sitten vain olla tarkkana, ettei sorru uusiin ostoksiin tilien selvittelymatkalla.
Tuntuu hyvältä tehdä välillä jotain erilaista, lähteä uusille urille ja uusiin haasteisiin. 1300-lukua en ole kuitenkaan kokonaan hylkäämässä, vaikka välillä tuleekin tehtyä virkistäviä syrjähyppyjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti